Just another high…… yacHteq

Tänään upposi yli sata 6×60 ruuvia kanteen ja tapit niiden päälle. Kannesta ei puutu kuin 10 ruuvia ja tapit niiden päälle. Niissä todennäköisesti tuhrautuu jonkin verran aikaa kun pitää porata niiden reiät rustirautojen 4 mm haponkestävän tukilevyn läpi joka on kannen alapuolella. Tässä kuva siitä ajalta jolloin kannesta puuttui “aika paljon” :

Saumat vielä puhtaaksi ja niihin Sikaa niin kansi alkaa ainakin näyttää melko valmiilta. Pahin vääntö taitaa olla parraslautojen ja partaan päälle tulevan 25 mm laudan/soiron kiinnittäminen. Ne jos sais tällä viikolla kiinni……

Viimeiset palat menivät kanteen tänään. Nyt on vuorossa loppujen ruuvien laitto skantäkkiin ja doghousen reunoille, niiden reikien tapitus, saumojen siivousta ja niiden sikaamista. Ja sen jälkeen hiontaa, hiontaa, hiontaa. Niin ja se skylight…

Potkuri irtosi tänään – ihan ehjänä. Se lähti lähes helposti kun antoi tarpeeksi lämpöä ja käytti sopivaa ulosvedintä. Vannasputken pää eli käytännössä laakeri irtosi ja se paljastui pronssilaakeriksi – liekö alkuperäinen? Toivottavasti löytyy joku nailoninen sopivankokoinen helposti ettei homma pitkity.

Nyt on keulakannen palat liimattu kiinni, jäljellä enää yksi 15 cm ja toinen 25 cm pitkä pala ja sitten on kaikki 360 m rimoja kannessa kiinni. Jo huomenna? Seuraavaksi työlistalla on loput ruuvit kiinni kanteen, tapit päälle ja hionta. Ja sit kölin alapalat kiinni ja vettä sisään?

Potkuri on todellisuudessa kokoa 15 x 11 tuumaa, ja edelleen alimittainen nykykoneelle. Akselin laakeri olisi vaihtolistalla mutta potkuri on yhtä puuta akselin kanssa, ainakin siltä se tuntuu…

Kaikki puuttuvat palikat sain valmiiksi alkuviikosta. Lauantai meni rimojen hionnassa ja hienosäädössä. Tänään liimasin peräkanteen ja keskikannen skylightin takana oleviin kohtiin rimat kiinni 298:lla. Alkujärjestelyihin eli hiomiseen, imurointiin ja rimojen hienosäädön hienosäätöön sain tuhrattua nelisen tuntia……

Sika-primeri oli iskussa, toisin kävi 298-makkaran jossa oli parasta-ennen-päiväys 09/2006. Se vaikutti olevan käyttökelpoista mutta oli muuttunut purkaksi. Onneksi oli toinen, tuore makkara jonka levitin hiotun epoksoidun vanerin päälle odottamaan rimoja. Rimoihin ei tullut ruuveja, koska niitä ei tarvinnut taivutella mitenkään. 298:a tuli speksien mukaine n. 1 mm jonka päälle ladoin primeroidut rimat.

Keulakannen palat ja pari yksinäistä soiroa jäivät seuraavaan kertaan.

Saumoista puuttuu vielä 290DC, jonka jälkeen seuraa lukematon määrä tekemättömiä töitä, mutta tässä vaiheessa vallalla on taas yltiöpäinen optimismi vesillepääsystä kuluvana vuonna (onneksi talvet alkavat vasta joulukuussa joten aikaa on vielä jonnin verran). Jokohan ensi viikonloppuna pääsisi niistä miljoonista tarpeettomista kansiriman pätkistä eroon, joita on pitkin kantta?

Keulan rimat valmistui ihan niin kuin suunnittelin. Tänään olin jo aamusta aloittamassa peräkannen rimojen tekoa, eli viimeisiä mitä puuttuu. Ensimmäiset eli sisimmät kulmapalat piti tehdä viiteen kertaan ennenkuin rimojen kulma kuningaslautaan nähden asettui oikeaan. Tänään valmistui molempien puoliskojen sisimmät eli juuri ne kulmapalat ja yhteensä reilu puolet lopuista rimoista. Hyvällä tuurilla loput saa tehtyä huomenna edellyttäen että herään kukonlaulun aikaan. Ainoa jarru lienee Suomi – USA lätkämatsi.

Rimoja varten odottaa muutama koiranmakkara Sika 298:a ja saumamassaa eli 290DC:tä. Kunhan rimat saisi ennen tulevaa viikonloppua kiinni niin voisi keskittyä loppujen tappien laittoon, ja sitten se kölin alanurkka umpeen että saa veden sisään. Keskittymisen kohteita piisaa vielä jonnin verran: rustiraudat kiinni, helat kanteen, kone kuntoon, maston toppi uusiksi, sähköt uusiksi, uusi septitankki kiinni, uuden partaan rimat ja ne kylkeä vasten tulevat laudat, keulaluukku kiinni …. ja tietenkin h..tin isoja pilssipumppuja pari (-kymmentä???).

Täytyy ottaa kamera huomenna mukaan että saa tännekin muuta kuin pelkkää sanahelinää. Mielenkiintoista nähdä mikä on tilanne toukokuun lopulla kun Ballerina lienee uusilla kotivesillään.

Rungon kyllästys sisäpuolelta perän osalta tuli tehtyä viikonloppuna ihan niinkuin suunnittelin. Perän imuroinnissa ja siivoamisessa meni reilut 5 tuntia vaikkei se ole pituudeltaan kuin 2 metriä. Kyllästys sujui kasviruiskulla todella mainiosti, mäntyöljyn ja aspergolin sekoitusta upposi n. 5 litraa.

Eilen tein skylightin takana olevan pienen osan kantta liimausta vaille valmiiksi, samaten kaksi pitkää soiroa keskeltä kingplankin vierestä.

Tänään aloitin keulakannen loppuosan rimotusta. Siitähän ei puutu kuin kymmenkunta lyhyttä rimaa,  nyt enää muutama.  Huomenna homma jatkuu ja luulisi nuo muutamat valmistuvan jos ei satu jotain suunnittelematonta. Tuon jälkeen puuttuu enää peräkannen rimat ja sitten kaikki rimat on tehty.

Kölin alanurkan paloista on vielä toinen tekemättä. Ne kun saa kiinni, niin sitten voi laittaa vettä sisään ja katsoa kuinka monta sekuntia se siellä pysyy….

Tuli kuunneltua Amused to death taas viime yönä. Käsittämätön levy, se jaksaa edelleen yllättää. Tästä levystä tuli mieleen parhaimmat levyt ja siksi kaivoin seuraavan tekstin arkistoista.

Tämä teksti on suoraan Norpan maailman top 5 levyä teksti parin vuoden takaa. Pitää edelleen paikkansa, levyt eivät ole järjestyksessä:

Harry Chapin: Greatest Stories Live – suuren tarinankertojan paras levy. Jo aiemmilla levyillä esitetyt elämänläheiset tarinat saavat aivan uutta potkua live-yleisön edessä, ja välispiikeistäkin välittyy hyvä huumori. Elämäniloa osin surullisista tarinoista huolimatta.

The Band: Last Waltz – varsinainen mammutti, joka tosissaan selvisi meikäläiselle vasta kun näin sen DVD-versiona. Tällaista soittamisen riemua ja musiikillista ilotulitusta harvoin kokee. Tuolla keikalla olisin halunnut olla mukana!

Roger Waters: Amused to Death – hyvä kokonaisuus, jonka synty juontaa juurensa TV.n tylsistävästä vaikutuksesta. Kansikuva kertoo kaiken: apina katsomassa telkkaria. Teos sopii hyvin teemaan “taistelu tyhmyyttä vastaan”. Tämä vaatii keskittynyttä kuuntelua ilman häritseviä tekijöitä ympärillä. Siksi hiljainen yö ja kuulokkeet varmistavat erittäin harvinaisen ja koskettavan musiikkinautinnon.

Ry Cooder: Chicken Skin music – tästä ei roots enää parane. Hyvä esimerkki siitä, kuinka haitarikin voi kuulostaa hyvältä!

CCR: Cosmos Factory – käsittämättömän tasokas CCR levy, jossa kaikki kappaleet voisivat roikkua listojen kärjessä pitkään vielä tänäkin päivänä. Kappaleet eivät ole vanhentuneet pätkääkään, vaikka levyn julkaisusta on yli 35 vuotta!

Peräkannen palkki on tänään liimattu kiinni, samoin sen kulmapalat. Nyt puuttuvat partaan päälilauta joka kiertää koko partaan samoin kuin parraslautaan kylkeä vasten tuleva ja lopuksi vielä lakattava lauta. Tässä kuva heti ruuvauksen ja liimauksen jälkeen.

Se alkaa jo näyttää siltä miltä se näytti juuri ennen purkua n. neljä vuotta sitten! Tosin rimoja ei vielä ole, eikä perähelaa mutta muoto on sama. Tämähän saattaa jopa valmistua joskus…

Huominen kulunee perän siivoamisessa päältä ja sisältä, kun ajatuksena on alkaa perän kyllästys jonka jälkeen voi pikkuhiljaa harkita veden laittamista sisälle.

Mittailin konehuonetta mahdollista uutta konetta varten. Onneksi moottoripukki on teräksinen ja kiinni teräskaarissa. Muokkaaminen lienee helppoa: lattaa lisää ja reikiä sinne tänne?

Potkuriakseli on lähes vaakasuorassa, tarkemmin sanottuna n. 2 asteen kulmassa. Paksuutta sillä on 25mm ja vannasputkella on pituutta n. 50cm. Perälaakeri kaipaisi vaihtoa, sillä siinä on klappia.

Suurin hämmästyksen aihe oli potkuri. Sen halkaisija on 14″ joka kertoo sen olevan MD2B koneen – teho n. 16hv  – ajalta. Oikea potkurin halkaisija MD17C koneelle on 16″ tai 17″. Ei ihme, ettei kulku ole ollut kovin “voimakasta”. Konehan on ollut ilman kunnon kuormaa! Työlistalle tulee tämän vuoksi uusi potkuri, riippumatta siitä vaihtuuko kone vai ei. Suurin ongelma on, ettei isompaa potkuria mahdu ilman että alkaa vuolla perästeevistä ja peräsimestä puuta pois. Yksi vaihtoehto lienee säätölapapotkuri eli nousulla korvaisi pienemmän halkaisijan. Se tuo puolestaan sen ongelman, että tyhjäkäyntivauhti on liian suuri. Kun toisena vaihtoehtona on voimaton kulku, lienee tuo tyhjäkäyntivauhti pienempi paha.

Peräkannen “skantäkki” ja sen kulmapalat on jo kiinni, taisi olla vappuaatto kun ne liimasin. Myös kuningaslaudan n. 30 cm pitkä pätkä on paikoillaan. Vielä puuttuvat se paksu poikittaispalkki päälle ja sen kulmapalat. Ne on tänään sovitettu ja siten palkki ja nuo palat on tarkoitus liimata huomenna. Palkki kaipaa pientä taivutusta mutta asettuu paikoilleen jotakuinkin siedettävästi muutaman ruuvin avustuksella. Ennen liimausta pitää kulmapalojensisäkaari vielä muotoilla, mutta pianhan tuollaisen kaaren kaivertaa 60mm paksuun irokopalaan.

Kun palkki ja sen kulmapalat on liimattu on jäljellä vielä kansrimat – siis peräkannen osalta.

Ei tämä koko homma vielä ole “kohta valmis” sillä projektilistalla taitaa olla yli 20 hommaa, mutta yksi kerrallaan.