Just another high…… yacHteq

Vaihteeksi jotain näkyvää. Liimasin ensimmäisen puoliskon uudesta topista tänään. Sovittaminen vei oman aikansa, mutta japanilainen saha auttoi lopulta tehtävässä.

Liitos on n. 1:16 jonka pitäisi olla riittävä, suositeltava minimi on jossain 1:8 ja 1:12 välillä.

Seuraavaksi on vuorossa uuden palan muotoilu ja toisen vanhan puoliskon poisto. Jätin tuon toisen alkuperäisen puoliskon ihan vaan sen takia, että uuden palan muotoilu sujuu helpommin.

Tarttui jenkkimatkalla mm. Ry Cooderin uusin eli I, Flathead matkaan. Tämähän on trilogian kolmas levy, aiemmat olivat Chávez Ravine ja My name is Buddy. Yksinkertaisesti sanottuna loistelias levy joka taas todistaa sen, että jos homman osaa eli tarvitse mitään kikkailua, riittää kun on kitara, rummut ja basso ja satunnaisesti haitari jonka kahvoissa on itse Flaco Jiménez. Mukana on tuttuja muutenkin eli ainakin Jim Keltner rummuissa. Tanakkaa menoa jota kannattaa – aivan kuten tekijä itsekin sanoo – kuunnella kovaa. Levyn mukana tulevan vihkon alkusanat päättyvät kuvaavasti: “One more thing. I do not want to hear that any of you are using my record for some candy-ass background scenario or personal mood trick of your own. I want you to understand this. Get in the vechile and play this damn thing loud and drive, where to I don’t much care……” Eli baanalle ja nupit kaakkoon, toimii varmasti!

Saas nähdä saako tämäkin Grammyn kuten nuo aiemmat – syytä olisi.

Kiusallinen tilanne, aivan kuten Kola-Ollillakin. Tässä ei kuitenkaan ole syynä happoisuus vaan aika. Vesillelaskukunto on lakkauksia lukuunottamatta jotakuinkin siinä mutta ilman riittävää määrää lakkakerroksia vesillelaskusta ei tule mitään. Täytynee ottaa lusikka kauniseen käteen ja uskoa, ettei tänä(kään) vuotena valmista tullut. Viime vuonna into hyytyi jo elokuussa ja homma jatkui vasta tämän vuoden huhtikuussa. Nyt ei ole innosta pula ja aikaakin taitaa olla, ei hirveästi mutta sunnuntait taitavat olla ainakin satunnaisesti auki joten pajaamista jatketaan pyhäisin.