Hommahan etenee
Perän palkki on jotakuinkin istutettu perään, tosin sitä joutuu jonkin verran taivuttamaan. Siihen riittää onneksi oma paino, joten sen saanee ruuveilla vedettyä paikoilleen. Sovitin myös kuningaslautaa peräkannen osalta, ja peräkannen keskikohtakin löytyi. Sitä on ollut “hieman” vaikea hakea, kun peräkannessa ei ole yhtään suoraa kulmaa, se on hivenen epäsymmetrinen ja peräsinkin on muutaman sentin keskiviivan paapuurin puolella. Kansirimoja mennee tasamäärä molemmille puolille, kulmaa joutunee säätämään.
Ennen palkin asennusta on perän skantäkkilauta laitettava paikoilleen eli liimattava ja ruuvattava. Se on huomisen homma. Sen liimauksen jälkeen voi istuttaa palkin paikoilleen, ja laittaa väliin bitumikittiä tai jotain mutta ei ainakaan Sikaa. Kamera olisi hyvä peli ottaa mukaan niin saisi vähän dokumentoitua sitä perän palahelvettiä.
Masto oli talvehtinut hyvin lämpimässä hallissa ja masto on mitattu uutta toppia varten. Topistahan löytyi lievä lahovaurio jonka vuoksi n. 1 m topista vaihtuu. Saman remontin aikana laitan uudet kaapelit mastoon, myös VHF:n antennikaapelin ja tuulimittarin uuden kaapelin. Noita hommia ei ihan heti pysty tekemään kun hallissa ei ole tilaa, ja priorisoinnin osalta voin keskittyä oleellisimpaan eli itse Johannaan.
Vanhan koneen eli MD17C tilalle sopisi moni uusi moottori, mutta investointi on sen verran suuri – kun konetehokin pitäisi olla mieluiten n. 40 hv – että jää hamaan tulevaisuuteen. Painokin putoaisi vähintään100 kg ja taitavat nuo uudemmat käydä hiukan tasaisemmin kuin tuo vm -80 oleva kone. Tosin ei tässä taida aikaakaan olla…