Just another high…… yacHteq

Aina silloin tällöin näkee juttua tai kysymyksiä ruuvien materiaaleista, varsinkin kun käyttökohteena ovat veneet. Materiaali on useimmiten ollut messinkiä, pronssia tai haponkestävää terästä. Noista kolmesta vain kaksi soveltuu veneissä käytettäviksi: pronssi ja haponkestävä teräs.

“Messinkiä ei käytetä veneissä, se on tarkoitettu huonekaluteollisuudelle” Jotakuinkin noin sanoi edesmennyt Eino Antinoja luennoidessaan puuveneen korjaus-kunnostuskurssilla joskus 80-luvun alkupuolella. Jo tuon kommentin pitäisi yksinään riittää, sillä se on totuus.

Messinkiä vaivaa sinkinkato, joka haurastuttaa materiaalin, ja lisäksi sen mekaaniset ominaisuudet ovat heikommat kuin pronssilla. Johannan isopurjeen kisko mastossa oli kiinnitetty messinkiruuveilla, ja ruuvien kannat alkoivat lohjeta ruuveista irti itsestään ilmeisesti rasituksesta. Ne vaihtuivat haponkestäviin ruuveihin, onneksi kisko eli käytännössä isopurjeen mastoliikki ei irronnut kesken purjehduksen kovassa kelissä…. Classic marine kertoo saman asian kuin Eikalta lainattu kommentti tämän jutun alussa: “Remembering the problems of dezincification, brass screws should only be used in protected environments, for example in interior furniture, or in applications where your life will not depend on them.”

Haponkestävät ruuvit ovat kelpo vaihtoehto, ja saatavuuskin on hyvä. Ainoa ongelma on, kun haponkestävää terästä käytetään hapettomassa tilassa. Silloin siitä valmistettuja ruuveja ja pultteja vaanii rakokorroosio, joka voi pahimmillaan johtaa ruuvin tai pultin katkeamiseen. Haponkestävä teräs vaatii hapen läsnäoloa jotta sen pinta passivoituisi ja näin estäisi korroosion edistymisen. Pronssilla ei tuota ongelmaa ole, joten se on varmempi vaihtoehto varsinkin vesilinjan alapuolella.

Millä messinkiruuvin ja pronssiruuvin toisistaan erottaa? Messinki on väriltään keltainen, kullan kaltainen, pronssi on enemmän punertavan ruskea. Ja tietty hinnasta……

Maaleistakin voisi juttua kirjoittaa, sanottakoon nyt vain se, ettei latekseja veneissä pidä käyttää. Eikä puutaloissakaan. Lateksejahan piisaa, ja Pikateho taitaa olla se yksi tunnettu. Teho on puolestaan öljymaali ja sopii vallan mainiosti veneissäkin käytettäväksi, esimerkiksi kannessa.

Masto nousi sunnuntaina paikoilleen. Mastojalan ruuvasin paikoilleen kanteen viime torstaina. Ruuvit olivat 10mm x 100mm pronssiruuveja joten eiköhän mastojalka pysy paikoillaan:

Maston alla on poikittainen teräsvahvisteinen tammipalkki joka on 37cm leveä ja n. 20cm paksu.

Maston nosto sujui perin mallikkaasti ilman ongelmia. Windexin ja tuulimittarin anturin asensin toppiin noston jälkeen. Viidentoista metrin korkeuteen pääsin nosturin puomiin kiinnitetyllä Ballerinan puosuntuolilla. Olisi pitänyt olla kamera mukana, ensimmäisen kerran näin kannen kokonaisena riittävän kaukaa ja hyvältähän tuo näytti.

Kotimatkan estää vielä kaasukahvan puuttuminen mutta eiköhän se parin päivän sisällä löydä paikkansa sitloodassa – katsastus on nimittäin tilattu torstaille…

Tuo mersuko? Ei ole meikäläisen.

Tänään upposi yli sata 6×60 ruuvia kanteen ja tapit niiden päälle. Kannesta ei puutu kuin 10 ruuvia ja tapit niiden päälle. Niissä todennäköisesti tuhrautuu jonkin verran aikaa kun pitää porata niiden reiät rustirautojen 4 mm haponkestävän tukilevyn läpi joka on kannen alapuolella. Tässä kuva siitä ajalta jolloin kannesta puuttui “aika paljon” :

Saumat vielä puhtaaksi ja niihin Sikaa niin kansi alkaa ainakin näyttää melko valmiilta. Pahin vääntö taitaa olla parraslautojen ja partaan päälle tulevan 25 mm laudan/soiron kiinnittäminen. Ne jos sais tällä viikolla kiinni……