Just another high…… yacHteq

Kevätkunnostus etenee lähes aikataulun mukaan, ohjelmassa ei ole kuin hiomista, maalaamista ja lakkaamista eli ei mitään rikkomista. Osa teräskaarista on putsattu ruosteista ja maalattu Hammerite maalilla, toinen kerros on vetämättä, pilssiin pintamaaliksi tulee Hempelin entinen Farvolin eli taisi olla Multicoat tms harmaana.

Kylkiin tulee yksi kerros valkoista Epifanesia ja pohjaan Interin Cruiser myrkkymaalia kuparittomana joka on huolestuttavasti nimetty Cruiser Eco maaliksi. Toivottavasti nimi ei ole enne sillä pelkona on, että Eco maali toimii enemmänkin kasvualustana kuin sen estona… Syksy näyttää.

Vesillelasku? Lienee ennen kesäkuun puolta väliä, aikaa on pari viikkoa jonka pitäisi riittää aivan mainiosti.

Johanna holahti veteen tänään. Tässä ollaan vielä kuivilla:

Ja hetken päästä vettä kölin alla, vettä tuli sisään perin vähän joten ujohko automaattipumppu jäi hoitamaan  pumppaamista. Homma alkaa olla hoidossa kunhan vielä saa maston paikoilleen. Hyvällä tuurilla sen saa paikoilleen jo sunnuntaina. Eikä ole vielä edes Juhannus!

Johanna on valmis vesillelaskuun. Tosin pientä säätöä on vielä, mutta ne hommat eivät vesillelaskua estä. Nyt jäädään odottelemaan meriveden riittävää eli vähintään +-0 korkeutta loppuviikosta niin hyvällä tuurilla alus holahtaa silloin veteen.

Emäpuu meni tietty myös umpeen ennen laskua.

Tässä tiikkipala ennen sovitusta, tiikki valikoitu puulajiksi siitä yksinkertaisesta syystä, että löysin tallista juuri sopivankokoisen kangen:

Täytepala paikoillaan, tuoksi valikoitu iroko samasta syystä kuin tuossa yllä:

Ja tässä sovitettuna ja liimattuna, liimana osittain Arsalinin epoksi ja lisäksi Simson CA ja sen primeri P huokoisille materiaaleille. Arsalinin epoksi oli ainakin tuoksumaailmaltaan kevyempi kuin SP, toivottavasti pitää yhtä hyvin:

Ja lopuksi liiat pois ja lyijmönjä ja lopuksi myrkky pintaan:

Viime kesänä lomapurjehdus vei Maarianhaminaan saakka. Mitenköhän tänä vuonna? Vesille jo toukokuussa? Pientä laittoa olisi taas luvassa.

Johanna on edelleen kuivilla, kevät lipesi käsistä aivan totaalisti. Vaikkei tarkoitus ollut tehdä mitään kummempaa remppaa, on homma edelleen kesken. Toiveissa tosin edelleen kelluminen ennen Juhannusta. Aika näyttää.

Johanna holahti veteen tänään aamupäivällä ilman sen suurempaa dramatiikkaa. Vedenpinnan korkeus oli onneksi noussut eilisestä, siihen taisi ainakin osittain vaikuttaa kevyt matalapaine joka meni ohi. Eilen vedenpinta oli reilusti miinuksella mutta tänään jo vähintään 0:ssa. Vuoto oli normaaleissa rajoissa, varsinkin kun ottaa huomioon ajankohdan. Ja kone käy. Lähti laakista ilman sahaamista.

Laskun jälkeen oli vuorossa kaiken sälän ja hilun poisto veneestä, sillä niitä ei tarvita kesälomapurjehduksilla. Doghousen katossa on kolme lakkakarrosta sealerin päällä. Vielä muutama niin sit alkaa olla hyvä. Huomenna nousee masto, kunhan vantit ja staagit löytävät omat paikkansa, ne kun tuli kaikki irroitettua mastosta syksyllä. Tuo on toisaalta hyvä tapa, sillä samalla tulee tarkastettua kaikkien palojen kunto kun niitä irrottaa ja viimeistään silloin kun laittaa niitä kiinni.

Katossa on jo yksi kerros lakkaa. Sitä tullee vielä muutama ennen vesillelaskua joka tapahtuu tulevalla viikolla. Ennen tuota ensimmäistä lakkakerrosta oli ohjelmassa tietty aika paljon tekemistä. Saumauksen tein 290DC:llä primeroinnin jälkeen ja sen jälkeen hioin katon Rotexilla, joka on edelleen paras hiomakone mitä olen käyttänyt – ja onhan niitä tullut veivattua. Tässä saumausta, kuva hiukan himmeä koska kello oli jo yli 11 illalla:

Ja sama katto hionnan jälkeen ennen lakkausta:

Johanna meni veteen oikeana Juhannuspäivänä eli 24. kesäkuuta. Vettä tuli sisään jonnin verran, ja yksi uusi sauma – jossa on turpoamisvaraa – tietenkin puski Proofit pois. Goddamit! Saas nähdä kuinka nopeasti se rako menee umpeen.

Vesillelasku tapahtui yhdennellätoista hetkellä, sillä meriveden korkeus oli laskemaan päin. Maanantaina korkeus oli vielä +5cm, laskupäivän aamuun mennessä se taisi olla jo hiukan alle nollan sillä kelkka piti laskea alemmas kuin oli tarkoitus. Nyt olisi vuorossa maston hiontaa, kyllästystä, lakkausta ja heloitusta ja koneen asennus.

Nyt alko vissiin tää sleebailu, kun jouduin rukkaamaan vesillelaskupäivää.

Syynä on ainakin osittain kolme tai neljä kölilautaa tai niiden osaa jotka menivät vaihtoon sekä kaksi paria uusia kaaria. Kaaret on jo kiinni, samoin styyrpuurin puoleiset laudat. Konsultoinnin jälkeen jätin selvät raot lautojen väliin. Toivottavasti turpoavat kiinni, kuten kommentit kertoivat. Paapuurin puolella on yksi pätkä työn alla, toinen ehdokas on sen verran hyvännäköinen alustavien tutkimusten perusteella, että saatan laittaa vaan dutchmanin eli paikan siihen. Se selviää jo lähestyvänä viikonloppuna.

Masto on vaihtanut paikkaa kylmään halliin jossa sen voi hioa ilman pölyongelmia. Josko jo ensi viikolla?

Uusi potkurinakseli, vannasputki, perälaakeri ja talipoksi odottavat asennusta. Se on vuorossa kunhan saa pohjan umpeen.

Moottori menee paikoilleen vasta sen jälkeen kun alus todistettavasti kelluu omin avuin.

Kiusallinen tilanne, aivan kuten Kola-Ollillakin. Tässä ei kuitenkaan ole syynä happoisuus vaan aika. Vesillelaskukunto on lakkauksia lukuunottamatta jotakuinkin siinä mutta ilman riittävää määrää lakkakerroksia vesillelaskusta ei tule mitään. Täytynee ottaa lusikka kauniseen käteen ja uskoa, ettei tänä(kään) vuotena valmista tullut. Viime vuonna into hyytyi jo elokuussa ja homma jatkui vasta tämän vuoden huhtikuussa. Nyt ei ole innosta pula ja aikaakin taitaa olla, ei hirveästi mutta sunnuntait taitavat olla ainakin satunnaisesti auki joten pajaamista jatketaan pyhäisin.